Hiehojen rahtikasvatuksen kannattavuus emolehmätiloilla

201

Hiehojen rahtikasvatuksen kannattavuus emolehmätiloilla

201

Työntekijöiden kokema työelämän laatu suomalaisen teollisuuskonsernin Suomen ja Puolan yksiköissä

Artikkelissa vertaillaan työntekijöiden kokemuksia työolosuhteista ja työelämän laadusta kahdella samantyyppisellä työpaikalla. Työpaikat ovat samankokoisia, valmistavat samanlaisia tuotteita ja ovat saman suomalaisen konsernin omistuksessa. Suomen yksikkö on perinteikäs mutta elämänsä ehtoossa. Puolan yksikkö taas on varsin hiljattain perustettu. Tuotantotyöntekijöiden kokemissa työolosuhteissa ja työelämän laadussa on näiden kahden työpaikan välillä selviä eroja. Toisin kuin eurooppalaisten työolosuhteiden ja työelämän laatuun liittyvien vertailututkimusten perusteella voisi olettaa, suomalaisella työpaikalla työolosuhteet ja työelämän laatu osoittautuivat selkeäsƟ huonommiksi kuin puolalaisella työpaikalla. Artikkelissa pyrimme löytämään selityksiä havaittuihin eroihin. Tutkimuksemme perusteella työntekijöiden kokema työelämän laatu ja työolot näyttäytyvät moniselitteisinä ja suhteellisina asioina, joiden ymmärtämiseksi kulttuurinen ja kontekstuaalinen ymmärrys on tarpeen. Toimipaikkojen työntekijöiden kokemukset näyttäisivät tehtaiden erilaisten kehitysvaiheiden ohella ilmentävän erilaista logiikkaa ja erilaisia ajattelutapoja, jopa erilaisia käsityksiä työelämän laadusta

eMulli - Ruokinnan suunnittelu- ja tulosennusteohjelma lihanautojen loppukasvatukseen

201

Laiduntaminen lypsyrobottitilalla ja laiduntamisen kustannukset

Laidunnus lopetetaan lypsyrobottiin siirtymisen yhteydessä usein kokonaan, koska se koetaan vaikeaksi,työlääksi ja kalliiksi. Samaan aikaan elintarvikkeita jalostavat yritykset käyttävät markkinoinnissa laiduntavia eläimiä. Kuluttajille voi muodostua ristiriita, kun tuotteita mainostetaan laiduntamisella, mutta todellisuudessa eläimiä näkyy pelloilla entistä harvemmin. Laiduntamisesta on hyötyä myös lybsyrobottitiloilla. Laiduntaminen parantaa eläinten terveyttä ja sille saadaan hyvinvointitukea. Tässä työssä selvitetään, kuinka laiduntaminen lypsyrobottitilalla toteutetaan ja mitkä ovat laiduntamisen kustannukset. Lypsyrobottiin siirryttäessä laiduntaminen usein lopetetaan. Syitä tähän on muun muassa lypsyrobottitilan laiduntamiseen liittyvän tutkimuksen puute. Työn tausta-aineistona on Savonia-ammattikorkeakoulussa tehty esiselvitystyö 60 lypsylehmän lypsyasema- ja lypsyrobottipihaton laiduntamisen eroista. Lypsyrobottitilan laiduntamisen tutkimiseen tarvittu aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta laiduntavaa lypsyrobottitilaa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Haastattelut tallennettiin sanelulaitteella, josta ne litteroitiin. Litteroidusta aineistosta muodostettiin laiduntamismallit. Tutkimustiloilla kaikki yli kuusikuukautiset naudat laidunnetaan. Kaikki eläimet saavat laiduntaa vapaasti ympäri vuorokauden. Hiehot ja umpilehmät saavat laitumelta kaiken rehustuksensa. Lypsylehmillä laitumen osuus rehustuksesta on pieni, tutkimustiloilla maksimissaan 25 %. Laidunta tiloilla on käytössälypsyssä oleville lehmille yhteensä keskimäärin 4,7 ha, mikä tarkoittaa keskimäärin 0,075 ha/lehmä. Lehmät pääsevät ulos toukokuussa ja viimeistään syyskuussa laiduntaminen loppuu. Laiduntaminen vähentää lehmien lypsykertoja keskimäärin 0,05 vuorokaudessa/lehmä. Laiduntaminen lisää kustannuksia aitausmateriaalien, juomaveden järjestämisen sekä eläinten siirtelyyn kuluvan työajan lisääntymisen vuoksi. Toisaalta navettatyöajan väheneminen tuo saman verran säästöjä joten laiduntamisen vuoksi työ, tai materiaalikustannuksia ei tule lisää, vaan työnkuva muuttuu erilaiseksi. Kun verrataan lypsykertojen määrän vähenemisestä johtuva maidontuotannon alenemaa eläinten hyvinvointituen määrään, voidaan tehdä päätelmiä laiduntamisen kannattavuudesta. Laskelmien mukaan laiduntaminen kannattaa tutkimustiloilla. Laiduntamisen suunnittelu kannattaa aloittaa jo uutta navettaa rakennettaessa. Navettaa suunniteltaessa on tärkeää sijoittaa navetta siten, että saatavilla on riittävä määrä peltoa. Näköyhteys navetalta toisiin eläimiin ja laitumelta navettaan on hyvä tapa parantaa lehmien kiertoa navetalle. Laitumelle pääsyä ei pitäisi joutua katkaisemaan esimerkiksi lietteen ajon tai rehun teon takia. Jos laiduntamisella ei tavoitella ruokinnallista merkitystä vaan pyritään parantamaan lehmien terveyttä ja hyvinvointia, laitumelle ei tarvitse tehdä suuria panostuksia

Retrieval of Forest Aboveground Biomass and Stem Volume with Airborne Scanning LiDAR

Airborne scanning LiDAR is a promising technique for efficient and accuratebiomass mapping due to its capacity for direct measurement of the three-dimensionalstructure of vegetation. A combination of individual tree detection (ITD) and an area-basedapproach (ABA) introduced in Vastaranta et al. [1] to map forest aboveground biomass(AGB) and stem volume (VOL) was investigated. The main objective of this study was totest the usability and accuracy of LiDAR in biomass mapping. The nearest neighbourmethod was used in the ABA imputations and the accuracy of the biomass estimation wasevaluated in the Finland, where single tree-level biomass models are available. The relativeroot-mean-squared errors (RMSEs) in plot-level AGB and VOL imputation were 24.9%and 26.4% when field measurements were used in training the ABA. When ITDmeasurements were used in training, the respective accuracies ranged between 28.5%–34.9%and 29.2%–34.0%. Overall, the results show that accurate plot-level AGB estimates can beachieved with the ABA. The reduction of bias in ABA estimates in AGB and VOL wasencouraging when visually corrected ITD (ITDvisual) was used in training. We conclude that itis not feasible to use ITDvisual in wall-to-wall forest biomass inventory, but it could provide acost-efficient application for acquiring training data for ABA in forest biomass mapping.JRC.H.3-Forest Resources and Climat

Retrieval of forest aboveground biomass and volume with airbone scanning LiDAR

Peer reviewe

eHieho – laskuri uudistuseläinten kasvatuksen kustannusten selvittämiseen maitotiloilla

Suomalaisen maidontuotannon kannattavuus ja kilpailukyky edellyttävät kustannustehokuutta. Uudistuskustannus eli hiehonkasvatuksen kustannukset ovat 10–15 % maidon tuotantokustannuksesta. Uudistuskustannus voi olla jopa puolet maidontuotannon muuttuvista kustannuksista. Hiehon kasvatusajalla on merkitystä eläimen elinikäistuotokseen eli siihen, kuinka paljon se tuottaa maitoa elämänsä aikana. Kiinnittämällä huomio hiehon ruokintaan ja hoitoon, saadaan hyvin lypsäviä lehmiä. Tiedostamalla hiehonkasvatuksen kustannukset, vältetään hiehoautomaatin syntymistä lypsykarjatilalla eli lehmiä ei poisteta turhaan. Näin saadaan karjan keskipoikimakerrat nousemaan ja lisää tuotantovuosia/lehmä. eHieho kehitettiin hiehonkasvatuksen kustannusten laskentaan, joka on tuotteistettu laskurin muotoon. Laskuri - eHieho on tarkoitettu ja saatavilla neuvojien, yrittäjien ja muiden alan ammattilaisten käyttöön hiehon kasvatuksen ulkoistamisen suunnittelun tueksi. Laskurilla voidaan selvittää hiehon tuotantokustannus ja eläinkohtainen hoitopäiväkustannus (http://hiehohotelli.savonia.fi/eHieho). eHieho – laskurin tavoitteena oli helppokäyttöinen laskuri, jolla voi laatia luotettavan tuotantokustannuslaskelman kohtuullisessa ajassa. eHieho on laadittu Microsoft Excel ohjelmalla ja sen tekemiseen on käytetty Visual Basic for Applications -ohjelmointia (VBA). Hyvässä käyttöliittymässä on tanskalaisen käytettävyystutkijan, Jakob Nielsenin määritelmän mukaan viisi ominaisuutta: opittavuus, tehokkuus, virheettömyys, muistettavuus ja miellyttävyys. Testaajilta saadun palautteen perusteella tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu hyvin. Hyvien ohjeiden avulla saadaan aikaan mahdollisimman paikkaansa pitävä hiehojen tuotantokustannuslaskelma. eHieho -ohjeet ovat yksi tärkeä osa eHieho -laskurin kokonaisuutta. Laskuri on suunniteltu käyttöominaisuuksiltaan niin, että sillä on mahdollista tehdä tuotantokustannuslaskelma ilman ohjeitakin. Laskurin käyttäjä, joka ei ole perehtynyt tuotantokustannuslaskentaan, pystyy ohjeiden ja laskentaesimerkkien avulla laatimaan luotettavan tuotantokustannuslaskelman. Edelleen eHieho -laskurin käyttäjä voi vertailla omia laskelmiaan mallilaskelmiin tai muiden tuottajien laskelmiin ja kehittää tilojen kannattavuutta. Kannattavuuden parantamiseen vaaditut ratkaisut lähtevät liikkeelle siitä, että ongelma omassa tuotannossa huomataan ja sen merkitys ymmärretään